Sunday, 28 November 2010

Satunnainen Sunnuntai - Food Memories

Rakkaita muistoja ruoasta. Vieraalle arkisia valokuvia, mutta minulle muistoja onnen hetkistä.
----------------------
Dear memories about and related to food. To someone else there's not that much to these photos, but for me they are precious memories of even more precious moments.



Kaunis, herkkuja notkuva pöytä, vanhan talon tuoksu ja taustalla musiikkia.
--------------------
Beautiful, filled table, the smell of an old house and lovely music.




Kun ruokaseurana on ystäviä, ei ruoan hienoudella ole enää niin väliä. Eikä myöskään sillä, syödäänkö lattialla vai pöydän ääressä.
--------------------
When you eat with dear friends, the fancyness of the food doesn't matter that much anymore. Neither does it matter whether you're sitting on the floor or at the table.




Tämä oli onnellinen tuokio, ja aivan yksin.
-----------------
This was a happy tableau, and I was all by myself.




Parasta sianlihaa, mitä ikinä olen syönyt, sai paikallisilta markkinoilta, jossa kokonainen sika oli grillattu. Pehmeää, maukasta, mehukasta, juuri sopivan kypsää, taivaallista. Valitettavasti joku ilonpilaaja nillittäjä, jonka sielua syö toisten onni, kuulemani mukaan valitti hygienisyydestä, minkä jälkeen ei tätä jumalten ruokaa enää markkinoilta ole saanut. Sitä muistellessa.
----------------------
The best pork I have ever eaten was served at local market/fair, where a whole pig was roasted on a spit. Soft, tasty, succulent, perfectly well done, heavenly. Unfortunately some killjoy whinger, whose soul is gnawed at by the joy of others, apparently carped about hygiene, after which this sustenance of gods hasn't been available at the market. Here's to the memories.




Ehkä ihanin voileipä koskaan, Italiassa maaseututien varrella olevalla levähdyspaikalla. Tuoretta leipää, kermajuustoa, rucolaa, prosciouttoa ja loistavaa Gorgonzolaa. Ja seurana rakas. Tarvinneeko sanoa enempää?
-----------------
Perhaps the best sandwich ever, on a rest stop in Italy next to a country road. Fresh bread, cream cheese, rucola, proscioutto and fabulous Gorgonzola. And with my beloved. Need I say more?

Saturday, 27 November 2010

The Coming Christmas

Ensimmäiset jouluiset näperrykset.
1) Kaupan huopakuvioista tehtyjä silmukkamerkkejä. Huopaa, korumetallia, lasihelmiä.
-------------------------
The first christmasy tinkerings.
1) Stitch markers made out of pre cut felt forms. Felt, jewellery metal, glass beads.





2) Illan ratoksi mainoslehtisen sivuista pyöriteltyjä pakettirusetteja (12 isoa, 4 pientä). Tuskin näin montaa pakettia tulen tekemään, mutta ainahan voin vaikka liimata ne seinälle joulukoristeiksi. Paperia, kaksipuolista teippiä.
---------------
2) Late evening time killing, gift bows made out of the pages of a glossy ad magazine (12 big ones, 4 small ones). I doubt I'll make this many packages, but I can always stick the extra ones on my wall as christmas decorations. Paper and two-sided tape.

Tuesday, 23 November 2010

Pieces

Erääseen porukan yhteisprojektiin piti tehdä tilkkuja. Yhteisenä nimittäjänä oli vihreä väri, neljä kulmaa ja pääosin villainen lanka. Tämmöisiä sain aikaiseksi.
------------------
A shared project had me making patches. The common recuirements were green colour, four corners and wool in the yarn. This is what I came up with.



Kaksi moniväristä virkattua tilkkua. Pieni neliö on vahingossa nurinpäin, oikeasti tein paljon siistimmin värien vaihtokohdat.
----------------
Two multicoloured crocheted patches. The small square is the wrong side up by accident, I really did get the colour changes much neater than that.




Vihreässä on puolipatenttia, jossa on kudottu yhteen vihreä sukkalanka ja loimuvihreä puuvillainen kirjontalanka. Punakirjava on kahta villalankaa.
---------------------
The green one is half fisherman's rib with green sock yarn knit together with multi-shade green cotton embroidery thread. The red and green one is two sock yarns.




Näissä on myös yhdistetty villalankaa ja kirjontalankaa. Tummemmanvihreä kukallinen tilkku on alpakkalangasta.
------------------
These ones also combine wool yarn with embroidery yarn. The darker green with flowers is alpaca yarn.




Tummanvihreä palmikkotilkku on tuntematonta villalankaa. Kirjava tilkku on tehty itsekehrätystä, navajo-kerratusta merinolangasta tämän ohjeen mukaan.
------------------------
The dark green cable patch is unknown wool. The smaller patch is made out of self-spun navajo-plied merino yarn. The pattern is called vortex and is available
here.




Ja viimelopuksi hieman hulluttelua. Vihreitä sukkalankoja ja keinokuituista pörrölankaa (=merenneidon säärikarvoja) yhdistettynä. Ensimmäisessä kuvassa on tilkkujen oikea puoli, jälkimmäisessä nurja.
------------------------
And finally some silly business. Green sock yarns combined with fluffy artificial fibre yarn (mermaid leg hairs). The patches are right side up in the first pic and wrong side up in the second.

Props

Haikailuni valoteltan perään päättyi männäviikolla, kun erään tietyn halpistavaratalon kassajonossa sattui jotain sopivaa silmään. Kotiin päästyäni improvioin itselleni ilmeisen toimivan valoteltan pikkutavaroiden kuvaamista varten, yhteishinta hurjat 3€.
--------------------------------
My quest for an affordable light tent came to an end last week while queuing for the cash registers of a certain Swedish hardware shop chain. When I got home I improvised myself a perfectly functional environment for photographing small items. Overall cost: 3€.



Tarvikkeet:
Yksi vaalea sadeviitta
3 kukkakeppiä
2 pyykkipoikaa
1 kumilenkki
-------------
Supplies:
One white rain poncho
3 flower support rods
2 clothes pins
1 rubber band




Rakentaminen:
Kiinnitetään kukkakepit toisiinsa kumilenkillä. Pyykkipojat ovat kepeissä vain siksi etteivät katoaisi tässä vaiheessa.
-----------
Building:
Attach the rods together with the rubber band. The clothes pins are on the sticks so they won't get misplaced.






Asetetaan sadeviitta maahan lappeelleen ja tungetaan keppien muodostama kolmijalka sen sisään. Väännellään, käännellään ja kiroillaan kunnes kaikki on sopivasti. Kiinnitetään sadeviitan ylimääräiset liepeet kukkakeppeihin pyykkipojilla.
Ja tsä-däm! Valmis, osiin purettava valoteltta.
----------------------
Put the poncho on the ground/floor and shove the stick-tripod inside the poncho. Twist, turn and swear until everything comes out nice. Use the clothes pins to pin the flappy extra bits of the poncho out of the way.
And voilá, a finished fully dismountable light tent.



Tulen tuskin tätä enää toista kertaa talven aikana ulkona käyttämään, touhu oli hieman turhan viluista ja sen takia kiireistä. Tällä kertaa halusin kuitenkin koettaa, miten teltta toimisi ulkona auringonvalossa.
----------------------
I don't think I'll use the tent outside again during the winter. I was a bit too hurried because of the cold. I wanted to try it out outside however, just to see how it worked in the sunlight.

Sunday, 21 November 2010

Satunnainen Sunnuntai - Swedish Ribbons

Viime talvena näihin aikoihin tein pienen reissun Tukholmaan, jossa kävin muun muassa paikallisessa kansatieteellisessä museossa. Satuin paikalle päivänä, jolloin museon aulassa oli käsityöläisiä esittelemässä tekniikoita ja töidensä tuloksia. Ns "naisten töistä" ehkä vaikuttavimpia olivat erilaiset koristeelliset nauhat, joiden värit ja kuviot saivat melkein veden kielelle.
--------------------
About this time last year I was on a short trip to Stockholm. I visited among other things the local ethnological museum, which happened to have a show and tell day of sorts. The museum lobby was teeming with artesans showing off their technicues and products. Of the so called "women's works" perhaps the most impressive were the multitude of patterned ribbons on display. The colours and patterns almost made my mouth water.




Näistä ne tehdään (tai oikeastaan ei näistä, vaan ohuemmista vastaavista)
----------
They're made of these (or to be precise, not these but out of thinner ones)




Näin se tehdään
-----------
They're made like this




Näiltä ne näyttävät
--------------
They look like this

Thursday, 18 November 2010

When I Get Around to It

Selailen säännöllisesti netissä olevia näperrysohjeita ja kiintoisia tekniikoita ja tavaroita kertyy suosikkikansioon tasaista tahtia. Osa varmasti jää tekemättä, mutta joukossa on sellaisiakin, joita ehdottomasti haluan kokeilla jonain päivänä. Tässä muutama.
----------------------
I browse through all sorts of online instructions for making things on a regular basis and tend to accumulate interesting ideas and products in my favourites folder at a steady pace. I'm sure some of them I never get around to, but there are some I definitely will want to give a try some day. Here are some of those.



Laminaria-huivi Knittystä. Tässä kuviossa vain on sitä jotain. Suurin este tällä haavaa sen yrittämiseen on uskon puute, kuvio ei ole niitä yksinkertaisimpia. Mutta katsotaan parin muun pitsihuivin jälkeen, josko sitten rohkaistuisi.
------------------------
The Laminaria scarf from Knitty. This pattern caught my attention the first time I saw it. Right not the biggest obstacle is lack of faith in my skills, as it isn't the simplest thing to knit. But I'll do a couple of other lace scarfs and then reassess the situation.





Kierrätetty lanka. Vanhasta puuvillalangasta kerrattu uutta, kirjavaa ja iloista lankaa. Tähän sopisi kaikenlaiset kirpparilöydöt ja tulos olisi taatusti ainutlaatuinen. Ilman rukkia hieman työlästä, mutta ehkäpä...
----------------------------------
Recycled yarn. Old cotton yarn replyed into new, happy, colourful yarn. This would be a wonderful use for all sorts of flea market finds and the result would definitely be unique. A bit laboursome without a spinning wheel, but who knows, perhaps...





Tahdon kunnollisen, runsaan alushameen tanssihameideni ja -mekkojeni alle. Mutta inhoan ommeltavien osien leikkaamista, eikä rypyttäminenkään kuulu suosikkipuuhiini, joten tämä saa odottaa sitä hetkeä kun on paljon aikaa ja vähän stressiä. Mutta eikö se vain olekin hieno?
-------------------------------
I want a proper, fluffy petticoat to go under my dance skirts and dresses. But I hate cutting the bits out and gathering isn't one of my favourite things either, so this one's waiting till I have plenty of time and little stress. Isn't it just gorgeous though?





Tämä olisi sinänsä tarpeeton, haluan vain päästä kokeilemaan tätä edes kerran. Pehmeäkantisista pokkareista tai kirjoista kovakantisia. Suoraan kankaalle printtaamisen jättäisin todennäköisesti tekemättä, todennäköisesti käyttäisin käsin kirjoitettuja nimilappuja tai jotain vastaavaa. Enkä käyttäisi lastenkirjoja.
-----------------------
This I wouldn't really need for anything, I just badly want to try it out. From paperbacks to hardcovers in do-it-yourself style. I would likely not print directly on the fabric though, I think I would opt for hand written labels or some such. And I wouldn't be using kids' books.





Jo jonkin aikaa on mieleni tehnyt jalkineita, joissa olisi vain ohut kerros materiaalia pohjana. Kävelen mielelläni paljain jaloin kesäisin, mutta monessa paikassa maassa on kaikenlaista terävää rojua, josta saisin kuitenkin haavoja. Onneksi joku ystävällinen sielu on laittanut Instructables-sivustolle ohjeen, miten tehdä etelä-Amerikkalaiset juoksusandaalit, nimeltään huaraches . Ensi kesänä voisi olla hyvä aika kokeilla näitä.
--------------------------
I like walking barefoot, but many places are strewn with all sorts of sharp things likely to cut open my soles, so I've been on the lookout for footwear with just a single layer of thick material on the sole. Luckily some kind soul has posted on Instructables a tutorial for making South-American style running sandals, called Huaraches. Next summer might be a good time to give these a go.

Sunday, 14 November 2010

Satunnainen Sunnuntai - Ammut

Toim huom: Testaan miten toimisi englanninkielisten osien kursivointi ja laitan tästä lähin huomautukset lihavoituna. Katsotaan miten käy.
----------------
Ed: I'm trying out italics for the English parts and bold for the editorial notices. We'll see how it turns out.



Kylmien päivien ja pimeiden iltojen keskelle lämpöä ja aurinkoa. Ja ammuja.

Lyhyen kävelymatkan päässä äitini talosta on rantaniityistä ja kalliorannoista koostuva lintujensuojelualue. Se on mitä ilmeisimmin saanut olla oman onnensa nojassa aika kauan, lahdet ruohottuvat ja rannat vähitellen kasvavat metsikölle. Pari kesää sitten seudulla saatiin kuitenkin aikaan suunnitelma alueen aitaamiseksi, jotta sinne voitaisiin tuoda kesien ajaksi nelijalkaisia maisemanhoitajia. Puita kaadettiin, aluskasvillisuutta raivattiin ja poltettiin ja sähköpaimenet laitettiin valmiiksi. Äidin kanssa aikamme arvuuttelimme minkänäköisiä ja mallisia ruohonsyöjiä aitauksiin ilmestyisi, kunnes sitten eräänä kevätpäivänä sinne päätyi tämän moisia sorkkajalkoja.
----------------------
In the midst of cold days and dark evenings, warmth and sunshine. And cows.

Not too far from where my mother lives, a bird reserve spreads across shoreline meadows and rocky shores. It appears to have been left to its own devices for some time, as the shores are being conquered by reeds and new forests. A few summers ago though the locals hatched a plan to enclose the area and to bring in some four legged biotope maintainers. Trees were felled, undergrowth cleared and burned and the electric fences were set up. My mother and I spent some time speculating on what sort of grass eaters would be chosen, until one spring morning this sort of ruminants showed up.





Siellä niitä on
------------
There's some



Ja siinä on lisää
----------
And there's more



Lauman kohtelias yksilö
----------------
The polite one



Lauman pikkarainen
-------------
The small one

Saturday, 13 November 2010

Gratuitous Kitty Picture - paws

Ihan vain siksi kun sattui huvittamaan.
--------------
Just because I felt like posting.



YARRRRNNNNN!



Lähikuvasöpöyttä. Tiedän, hyvin epätarkka.
---------------------
Cute detail. Yes. I know it's blurry.



"I'm not ready for my close up Mr De Mille!"

Wednesday, 10 November 2010

Potting with Paper

Toim. Huom: Tämä on ihka ensimmäinen tutorialin tapainen juttu, jonka ikinä teen, olkaa siis kärsivällisiä ja anteeksiantavaisia, kiitos kaunis.
------------
Ed. This is my first ever tutorial type of thing, so I beg your patience and forgiveness. Thank you.


Netissä ja varmaan muuallakin myydään aika paljon tämän kaltaisia laitoksia, joilla voi kätevästi tehdä vanhoista sanomalehdistä itsekseen hajoavia taimiruukkuja. Mutta minä olen nuuka ja asun pienessä asunnossa, eli mielellään ei lisää ostoksia kiitos. Kysymys siis kuuluu, mitä muuta voisin samaan tarkoitukseen käyttää. No kauaa ei tarvinnutkaan etsiä. Seuraavassa kuvallinen selostus mitä tein, millä ja mitä siitä seurasi. Kuvat ovat melkoisen selkeitä, joten tekstien yli voi huoletta hypätä jos ei huvita lukea.
---------------------
Online and likely offline as well quite a few places sell these little gadgets called paper potters. They're meant for making biodegradable planting pots out of newspapers. But I'm cheap and live in a small flat so preferably no shopping for new items for me thank you very much. So the question was, how to achieve that end with something I already have at hand. Low and behold, I didn't have to look far. Below is an illustrated account of what I did, what I used and what resulted from it. The pictures are rather self explanatory so feel free to skip the text if so inclined.


Tässä alkuperäinen kapistus ja sen vieressä näyte paperisista taimipurkeista
---------------------
This was the original gadget and those are the sort of pots I wanted to achieve.




Tarvikkeet:
Vanha puhelinluettelo (minulle ei tule sanomalehtiä)
vessapaperirullan hylsy
maustepurkki (tai mikä tahansa purkki, joka sopii näppärästi vessapaperirullan sisälle).
------------
Supplies:
Old phone book (I don't get newspapers)
empty toilet paper roll
spice jar (or any container that fits nicely inside the paper roll)



1- Ota yksi puhelinluettelon sivu, tee taitos pitkälle sivulle. Leveydellä ei ylettömästi väliä, n 1/3 sivun leveydestä on hyvä.
----------------------
1- Take one page out of the phone book. Make a fold along the long side. The width of the fold is not that important, about 1/3 of the page width works well.



2- Kierrä sivu vessapaperirullan ympärille niin että taitettu reuna jää rullan reunan yli. Jätä hieman rullan reunaa näkyville, tämä helpottaa valmiin ruukun irrottamista.
---------------
2- Wrap the page around the toilet paper roll so that the folded edge of the page hangs off the roll. If a bit of the toilet roll edge is left visible, it'll be easier to remove the finished pot.



3- Käännä koko roska ympäri ja taita ylimääräinen paperi rullan poikki pohjaksi.
-------------
3- Flip the contraption over and fold the excess paper across the roll.




4- Laita maustepurkki vessapaperirullan sisään ja paina napakasti tukevaa pintaa vasten hieman pyöritellen.
---------------
4- Put the spice jar inside the roll and press down briskly against a sturdy surface. Turning a bit while you press helps.



5- Liu'uta paperipotti vessapaperirullan päältä.
-----------
5- Slide the paper pot off the toilet paper roll.



6- Ta-daa! Ilmainen itsestään hajoava taimiruukku!
--------------
6- Ta-dah! A biodegradable planting pot for free!



Tästä myös huomaa, ettei puutarhapakkomielteily ole kadonnut minnekään, kun mietin marraskuussa taimiruukkuja.
-------------
This is also a good indicator that my gardening obsession hasn't abated after all, since I'm thinking about planting pots in November.

Monday, 8 November 2010

Avoin Haaste! / Open Challenge!

Siltä varalta että joku tätä blogia lukisi...

Täten esitän Haasteen kaikille tämän lukeville vähänkään valokuvaamisen kanssa puuhasteleville bloggaajille (ja miksei muillekin). Haasteen alapuolella on oma vastaukseni.

Haasteen nimi on


Oma Outo Koti.

Haasteen tarkoitus:
Nähdä oma, tuttu ympäristö erilaisessa valossa ja löytää kuvattavaa sieltä, mistä sitä ei odottaisi löytävänsä.

Haasteen säännöt:

1. Ota 4 kuvaa kodistasi, jotka ovat jollain tapaa outoja tai erikoisia. Voit leikkiä makrolla, valaistuksella, suodattimilla, nousta tuolille, maata lattialla jne. Kuvan tulee olla jokin näkymä tai yksityiskohta omasta kodista, joka on tavallinen mutta näyttää epätavalliselta tai vieraalta.

2. Julkaise kuvat ja tämä haaste blogissasi.

3. Kerro tästä sille, jolta haasteen sait (esim kommentilla hänen blogissaan) ja liitä omaan vastaukseesi linkki sinut haastaneen ihmisen vastaukseen.

4. Haasta lisää ihmisiä. Voit joko antaa avoimen haasteen blogisi lukijoille, tai lähettää haasteen henkilökohtaisesti eteenpäin neljälle (4) ihmiselle.


(Jos tämän haasteen ottaa vastaan edes yksi ihminen, olen erittäin positiivisesti yllättynyt :D. Blogini ei nimittäin varsinaisesti ole mikään tiedon supervaltatien pääväylä. Ennemminkin umpikujaan johtava kärrypolku metsän keskellä.)

---------------------------

Just in case someone is actually reading this blog...

I hereby issue a Challenge to any blogger who reads this and dabbles in photography in any way (and why not anyone else too who feels like it). My own contribution to the challenge will be presented below.

The challenge is called:



My Strange Home

The purpose of The Challenge:
To see one's familiar surroundings in a new way and to find stuff to photograph where you least expect to.

The rules for The Challenge:

1. Take 4 photos of your home, which are somehow strange or unusual. Perhaps play with macros, lighting, filters, standing on chairs, laying on the floor etc. The photo should be a view or detail of your home that is ordinary and familiar, but looks foreign or odd.

2. Publish the pics and this challenge on your blog.

3. Let the person you challenged know (eg, by commenting on their blog), and include in your reply to the challenge a link to their contribution.

4. Challenge more people. Do it either by issuing an open challenge to the readers of your blog, or by personally challenging four (4) people.


(If even one person takes up this challenge I will be very positively surprised. :D My blog isn't exactly a teeming speedway on the information superhighway. More like a forest engulfed cart track ending in a cul-de-sac.)




Oma vastaukseni / My Contribution

Kuten näette, päädyin lähinnä leikkimään makrolla. Se on ehkä peruspokkarini paras puoli. Teemana pinnat.
----------------------
As you can see, I mainly ended up playing with the macro. Perhaps the best feature in my very basic camera. Theme: surfaces.




Sunday, 7 November 2010

Satunnainen Sunnuntai ie Serendipitous Sunday

Minulla on paha taipumus aloittaa tapoja ja projekteja ja sitten unohtaa ne. Jospa kuitenkin tällä kertaa kävisi paremmin. Tuumailin että voisi muun järkevän tekemisen puutteessa (tai sitä vältellessä) ottaa tavaksi laittaa blogiin sunnuntai-illan ratoksi kuvan tai pari arkistoistani. En kuvaile paljoa, mutta jonkin verran on sälää kertynyt kuvakansioihin. Siispä tässä ensimmäinen näyte.
TEEMA: Ensimmäisten lumien kunniaksi, Syksy.
-----------------
I have a bad habit to start projects and new things only to forget about them relatively soon. I'm hoping maybe this time might be different. I thought that in the absence (or avoidance) of other sensible things to do I could try to make it a habit to post a photo or two from my archives, just to while away the Sunday evening. I don't take that many pics, but there are a few snapshots buried in my folders. So here's the first sample.
THEME: Because of the first snow, Autumn.

Sade tekee kaikesta kaunista.
----------------
Rain makes everything pretty.





Puutarhalammikko, tuskin lätäkköä kummempi.
---------------
Garden pond, barely bigger than a puddle.


Ja yksi viime vuodelta.
---------------
And one from last year.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...