No Pictures of My Own

[VAROITUS: postaus sisältää jaarittelua]

Huokaus.
Elämä näyttikin liian helpolta. Sain liudan näperryksiä valokuvattua ja valmiiksi, mutta kameran usb-piuha onkin hukassa. Talon toisen kameran piuha ei sovi omaani eikä muistikorttini sovi toiseen kameraan. Eli ei siis kuvia vähään aikaan. Tekisi mieli murjottaa. Mutta en murjota. Sen sijaan kerron oliiviöljystä lainavalokuvin. Valitettavasti tällä kertaa valokuvat ovat toisin sanoen netistä kaivettuja, eivätkä täysin vastaa teksteissä kuvattuja asioita. Ja koska en omista kuvia, joka kuvasta on linkki alkuperäiselle sivulle.

Kävelymatkan päässä paremman puolikkaani kodosta on vanhassakaupungissa hotelli nimeltä Fortuna ja siinä ravintola.Sisustus herätti hieman epäilyksiä ensi vierailulla pikkusievine maalauksineen ja maalaisromantiikan häivähdyksineen, mutta ruoka on hyvää ja palvelu erinomaista, joten olemme vierailleet siellä useamman kerran.
---------------------

[WARNING: the post contains long-windedness]
Sigh.
Life did seem to be gettin too easy of late. I finished a set of projects, but have lost my camera's usb cable. The second usb cable in the house doesn't fit in my camera and my memory cards don't fit in the second camera in the house. So no pics for a while. I feel like sulking. But I won't sulk. Instead, I'll tell you about olive oil, using other people's photos. Unfortunately this time the photos are the closest approximations I found on the net, not accureate representations of the things described in the post. And since I don't own them, I added links to the original sites to all the photos here displayed.

Within a walking distance from the better half's house there is a hotel restaurant in the old town, called Fortuna. The cutesy paintings and whiffs of rustic chic seemed slightly alarming at first, but the food is good and service excellent, so we are repeat visitors.




Illastaessamme siellä muutama viikko sitten näimme pöydässämme oliiviöljymainoksen ja lappusen, johon oli painettu kovin pitkän näköinen menu. Tarjoilijalta saimme kuulla, että ravintolassa pidettäisiin kaksi oliiviöljyiltaa, joihin sisältyisi maistiaisia, lyhyt luento sekä kyseinen ruokalista. Noh, meillä ei ollut kummempaa tekemistä, ruoka on kuten sanottua hyvää joten teimme pöytävarauksen.
-----------------
On one of our visits a few weeks ago, we spotted an olive oil ad and a slip of paper with a lengthy menu printed on it. A waiter informed us that there would be two olive oil theme nights, including tasting, short presentations and the menu in question. Well, we didn't exactly have other places to be at and as mentioned before, the food is good, so we booked a table.




Ravintoloitsija oli löytänyt Wienin slow food -festivaaleilta mieleisensä italialaisen luomuoliiviöljytuottajan ja järjestänyt vierailun. Vieraat toivat tuliaisina öljyjä myytäväksi ja maistettavaksi ja ravintolan kokille annettiin tehtäväksi suunnitella näihin öljyihin sopiva kuuden ruokalajin menu. Viime hetken yllätyksenä tosin menu muuttuikin seitsemän ruokalajia sisältäväksi, mutta siitä myöhemmin.

Missään ei valitettavasti suoraan lukenut öljyjä tekevän yrityksen nimeä, mutta päätellen pullojen teksteistä ja valokuvista, tässä on tuottajan oma sivusto. Tai sitten joku kopioi hyvin häpeämättömästi joltakin toiselta.
-----------
The restaurant manager had found an Italian organic olive oil producer to his liking at the slow food festival in Vienna and arranged for them to visit his restaurant. The guests brought with them oils to buy and to taste and the head chef was instructed to create a six course menu to complement them. It turned out to be a seven course menu though, but more of that later.

Unfortunately the name of the oil producer wasn't mentioned explicitly, but judging by the bottles and photos, this is their website. Or someone is very shamelessly copycatting someone else.




Mutta se menu. En koskaan aikaisemmin ollut syönyt kuuden (seitsemän) ruokalajin illallista, joten odotin innolla.
Aloitimme aperitiivilla, Aperol Spritz. Hieman sangrian tapainen juomasekoitus, miellyttävän raikasta ja virkistävää. Erinomainen kesäpäivän juoma. Lisäksi tarjolla oli "tasty canapés" eli ruisleivän paloja kera erilaisten tahnojen. Oli oliivitahnaa, latva-artisokkatahnaa ja aurinkokuivatuista tomaateista tehtyä tahnaa. Ruisleipä oli yllättävän hyvää, joskin hieman liian suuria ryynejä minun makuuni. Mutta tukevaa, maukasta eikä lainkaan makeaa. Oliivitahna ja artisokkatahna olivat hieman mitäänsanomattomia (oliivien kohdalla hyvä asia, koska en pidä niistä lainkaan), mutta tomaattitahna oli erinomaista.
Näytti vähän tältä, mutta maukkaammalla leivällä.
--------------------

So the menu. I had never before had a six (seven) course meal, so I was looking forward to it.
We started with an aperitiv, Aperol Spritz. A bit like sangria, nice and fresh. Would be great on a summer day. In addition to this there were "tasty canapés", i.e. rye bread pieces with dollops of pastes. There was olive paste, artichoke paste and sund dried tomato paste. The rye bread was surprisingly good. A bit grainy for my taste, but sturdy, full flavoured and not at all sweet. The olive and artichoke pastes were a bit bland (good thing with the olives, as I seriously dislike them), but the tomato paste was excellent.
Looked a bit like this, except better bread.





Seuraava ruokalaji oli "Suckling pig in aspic with root vegetables, quail egg, red onion, cornichons and pork scratchings bread". Eli lihaa, vihanneksia ja viiriäisen muna hyytelössä, kera leipäsen. Tämän kanssa tarjottiin valkosipulilla, mustapippurilla ja balsamiviinietikalla maustettua oliiviöljyä. Ja kyllä, oli aivan erinomaista. Hieman vierastin viiriäisenmunaa ensin, mutta pienen kokonsa ansiosta se meni muun seassa kivuttomasti. Mutta kaikkein parasta oli leipänen ja öljy. Ah autuutta. En ole varma haluanko tietää, mitä pork scratchings on, mutta leivästä se teki erinomaista.

Tiesittekö muuten, miten oliiviöljyä kuuluu maistaa? Ensin kuppia lämmitetään kädessä, jotta öljyn aromit vapautuvat, sitten hörpätään ja annetaan öljyn levitä suussa. Tämän jälkeen vedetään suu supussa voimakkaasti henkeä, jotta haihtuneet ainesosat saadaan kurkun yläosaan. Jos kurkussa tuntuu kitkerältä ja alkaa yskittää, öljy on hyvälaatuista.
------------
The next course was "Suckling pig in aspic with root vegetables, quail egg, red onion, cornichons and pork scratchings bread". In other words, pork in jelly with veggies, quail's egg and a small bread. Served with olive oil flavoured with garlic, black pepper and balsamic vinegar. And yes, it was excellent. I was a bit leery about the egg at first, but it was small enough to not be a problem. The oil and the bread however, were best. Oh, the joy of it. I'm not sure whether I want to know what pork scratchings are, but they made for an excellent bread.

Did you know by the way, how one is supposed to taste olive oil? The cup is first heated in the hand to release the aromas. Then you take a sip and spread the oil in your mough, after which you breath in sharply through pursed lips. This takes the evaporates to the throat. If it feels bitter and makes you cough, it's good quality olive oil.




Sitten seurasi "Smoked salmon and tuna terrine, spiced with wasabi, accompanied by friseé salad with sun dried tomatoes and black olives". Terriiniäkään en ollut syönyt aiemmin, en edes ollut varma mitä se on. Kävi ilmi, että kyseessä on jonkinlainen suolainen kermahyytelö, jossa on esim. lohisuikaleita. Tämän kanssa tarjottiin bergamotilla maustettua oliiviöljyä. Wasabi hieman pelotti, mutta onneksi sitä oli käytetty hyvin varovaisesti. Terriini oli aivan maukasta, mutta todellinen tähti ja illan suuri rakkaus oli bergamotilla maustettu oliiviöljy. Näin hyvää öljyä en muista koskaan maistaneeni, se on raikasta ja hedelmäistä, olematta kuitenkaan liian makeaa.
--------------
Then we had "Smoked salmon and tuna terrine, spiced with wasabi, accompanied by friseé salad with sun dried tomatoes and black olives". I hadn't ever had terrine either, in fact I wasn't even sure what it was. Turns out it's some sort of savoury and creamy gelatinised dish, with slices of e.g. salmon. This was served with bergamot flavoured olive oil. I was a bit scared of the wasabi, but luckily they had used it very sparingly. The terrine was quite good, but the true star of the dish, and my great love of the evening, was the bergamot flavoured olive oil. I can't remember ever tasting oil this good, it was fresh and fruity without being too sweet.




Ensimmäinen lämmin ruokalaji oli "Creamy duck soup with porcini mushrooms and fresh herbs". Porcinit ovat muuten herkkutatteja, erittäin suosittuja manner-Euroopassa. Myös oma suosikkisieneni. Keiton päälle lorautettiin sitruunalla maustettua oliiviöljyä. Keitto itsessään oli varmasti erinomaista, mutta sitruunaöljy teki siitä loistavaa. Mutta kermainen keitto on aina kermainen keitto, joten tästä ruokalajista ei tarvine sanoa enempää.
-----------------
The first warm course was "Creamy duck soup with porcini mushrooms and fresh herbs". The porcini is known in Finland as "herkkutatti", it's very popular in the continental Europe. Not to mention my favourite mushroom. The soup was topped with lemon flavoured olive oil. I'm sure the soup was very good in its own right, but the oil made it wonderful. Nevertheless, a creamy soup is always a creamy soup so I don't think I need to spend any more words on that.




Toinen lämmin ruoka oli "Crispy roulade of chicken barest [sic] and artichokes wrapped in pancetta, served with pea and mint pure and parmesan polenta". Näiden kera oli rosmariinilla maustettua oliiviöljyä. Tämäkin oliiviöljy oli hyvää, mutta ei yhtä vaikuttavaa kuin edelliset. Tosin saattoi jäädä aiempien öljyjen erinomaisuuden varjoonkin. Tämä liharuoka oli yllättävän vaisu, verrattuna alkuruokiin. Ei missään nimessä huono, mutta lähinnä tavallisen hyvää ravintolaruokaa. En totta puhuen edes kunnolla muista, miltä se näytti. Minttu- ja hernepyree sen sijaan oli erinomaista. Ei liikaa minttua, eikä liikaa hernettä, vaan molempia juuri sopivasti. Polentakin oli melkoisen maukasta, sekin uusi tuttavuus.
Ja kyllä, breast oli tosiaankin kirjoitettu "barest". Tri Freud olisi arvostanut.
--------------
The second warm course was "Crispy roulade of chicken barest [sic] and artichokes wrapped in pancetta, served with pea and mint pure and parmesan polenta". This was paired with rosemary flavoured oil. This particular olive oil was good as well, but not as immediately impressive as the previous ones. Though it's possible that the deliciousness of the bergamot oil severely overshadowed the rest. The chicken was surprisingly unexceptional, compared to the starter courses. It wasn't bad by any means, just your ordinary good restaurant food. To be honest, I can't even really remember what it looked like. The pea and mint puré was wonderful by contrast, not too much mint or peas, but just right. The polenta was very nice too, another new one for me.
And yes, breast was indeed spelled "barest". Dr. Freud would've appreciated.




Viimeinen lämmin ruoka oli "Beef & veal meatballs wrapped in courgette, served with tomato ragout and potato gnocchi". Mausteena chiliöljyä. Toisin sanoen lihapullia tomaattikastikkeessa. Korjaan, lihapulla tomaattikastikkeessa. Tosin toden sanoakseni, kyseinen lihapulla oli aivan reilun kokoinen ja täyttä lihaa, eikä tässä vaiheessa illallista enää kovin suuria annoksia lautaselleen kaivannutkaan. Kuten broileri, lihapullakin oli hieman tavallinen aiempiin elämyksiin verrattuna, mutta silti oikein hyvä. Peruna gnocchit eivät oikein ole minun juttuni, mutta aivan syötäviä silti. Chiliöljy puolestaan oli tosiaan tulista ja terävän makuista, sitä ei tarvitse paljoa ruoan kylkeen.
--------------------
The last warm course was "Beef & veal meatballs wrapped in courgette, served with tomato ragout and potato gnocchi". The extra flavouring here was chilli oil. In other words, meatballs in tomato sauce. Sorry, a meatball in tomato sauce. Though to be honest, the meatball was good sized and full meat, and at this point of the dinner I didn't really want big portions on my plate anyway. Like the chicken, the meatball was a bit ordinary compared to the earlier experiences, but still very good in its own right. The potato gnocchis weren't really my thing. The chilli oil was rather fiery and sharp flavoured, and I wouldn't add too much of it to a dish.




Tähän väliin tulikin sitten edellämainittu seitsemäs ruokalaji, "esijälkiruoka" makuhermojen "neutralisoimiseksi". Hyvin tavalliselta näyttävä jäätelöpala olikin yllättävän eksoottista vulkaanisella suolalla maustettua vaniljajäätelöä, jonka kanssa tarjottiin oliiviöljyä. Luulin jäätelön mustia pisteitä ensin vaniljaksi tai muiksi siemeniksi, suolaisen maun maistettuani jonkinlaiseksi salmiakiksi. Vasta jälkeenpäin kuulin kyseessä olevan Havaijilla tuotettava musta gourmetsuola. Kokonaisuus oli yllättävän herkullinen, enkä itse olisi ikinä sitä tullut ajatelleeksi. Jos joku haluaa tätä kokeilla kotona hyvälaatuisella suolalla ja maukkaalla oliiviöljyllä niin siitä vain. Ja jos kokeilette, niin kertokaa ihmeessä miten kävi.
----------------------
This is where the aforementioned seventh course came in as a "pre-dessert" meant to "neutralise" the taste buds. A very mundane looking scoop of vanilla ice cream was made surprisingly exotic by volcanic salt and olive oil. I first mistook the black specks for vanilla or other seeds, then after tasting for some sort of salty liquorice. I learned only afterwards that the flavouring was black Hawaiian gourmet salt. The combination was unexpectedly delicious, and one which I never would've tried out on my own. If anyone wants to try this at home with high quality salt and tasty olive oil, by all means go ahead. And if you do, please tell me about it too.




Viimeiseksi tarjoiltiin varsinainen jälkiruoka, "White Sachertorte with bitter chocolate mouse [sic], tangerine and fruit salad with melissa herb". Ikäväkseni täytyy myöntää, että sachertorttu oli jälkiruoan vähiten kiintoisa osa. Hedelmät öljyn kera olivat erinomaisia ja suklaavaahdon syöminen oli kuin suklaata olisi ruiskutettu suoraan aivoihin. Tangeriiniöljy oli erinomaista, makeampaa kuin bergamottiöljy ja hyvin sopivaa jälkiruokiin. Tässä vaiheessa alkoi jo väsymys painaa, eikä lisää herkkuja enää tehnyt lainkaan mieli. Viini pyöri mukavasti päässä ja kunnioitus paikan kokkia kohtaan oli noussut huomattavasti. Aloin myös ymmärtää pienten ravintola-annosten funktion. Mikäli ruokalajeja tosiaan on lähemmäs kymmenen, yhtään suuremmat annokset saisivat aikaan melkoisen ikävän ähkyn illan päätteeksi. Pienet annokset vievät nälän jättämättä jälkeensä ylensyönyttä oloa.

Luonnollisesti ruokien kanssa tarjottiin asianmukaiset viinit, mutta koska en erityisemmin viineistä välitä, enkä voi juurikaan juoda alkoholia ruoan kanssa muutenkaan, en ole niitä tässä maininnut.

Mutta todellakin, KAKSI kirjoitusvirhettä samassa menussa? Yhden barestin vielä antaa anteeksi, mutta suklaahiiri? Ihmiset luottavat spell-checkiin aivan liikaa.
-----------------------------
The final dish was the original dessert, "White Sachertorte with bitter chocolate mouse [sic], tangerine and fruit salad with melissa herb". I must sadly admit, that the sachertorte was the least interesting part of the dessert. The fruits were fantastic with the oil and eating the chocolate mousse was like having chocolate injected directly into your brain. The tangerine oil was excellent, sweeter than the bergamot oil and very suitable for desserts.At this point I was already getting tired and truth be told, welcomed the end of the dinner. The wine was buzzing slightly in my head and my respect for the chef had gone up considerably. I also begun to get the point of small restaurant portions, at least on close to ten course meals. Small portions were satisfying without leaving a sensation of serious overeating.

Naturally the food was served with accompanying wines, but since I'm not that into wines and can't drink too much alcohol with food in the first place, I left them out.

But really, TWO typos in the same menu? I could see my way to forgiving one barest, but chocolate mouse? People trust spell checkers way too much.




Päädyimme ostamaan saman tien kaksi pulloa maustettua oliiviöljyä, chiliöljyn ja bergamotilla maustetun öljyn. Chiliöljy oli paremman puolikkaani valinta, vaikka se hyvää olikin, itse en olisi ehkä sitä ottanut, sillä en juuri löydä siitä muuta makua kuin tulisuuden.
--------------
We bought two bottles of flavoured oils that night, chilli oil and bergamot oil. The chilli oil was chosen by the better half. Though it was good, I don't think I would've picked it since I couldn't find much other flavour in it besides the hotness.



Bergamotilla maustettua öljyä ilman sen sijaan en olisi suostunut ravintolasta lähtemään. En tiennyt, että oliiviöljy voi maistua näin hyvältä. Jos jollekin ei bergamotti ole tuttu, kyseessä on sitrushedelmä, jolla mm. Earl Grey tee maustetaan. Hieman olen kyseiseen teehen vuosien varrella kyllästynyt, mutta tässä öljyssä bergamotin maku oli uusi, tuore ja ihana.
-----------------
However, I would've refused to leave the restaurant without the bergamot flavoured oil. I had no idea olive oil could taste this good. In case someone's not familiar with the name, bergamot is a citrus fruit commonly used to flavour e.g. Earl Grey tea. I've grown a bit tired of the flavour in the teas, but in this oil bergamot was new, fresh and wonderful.




Jos joku tätä lukeva joskus saa tilaisuuden ostaa kyseisiä öljyjä, suosittelen lämpimästi. En tiedä kuinka laajalti näitä myydään, mutta jos tuuri käy ja niitä sattuu eteen esimerkiksi lomamatkalla tai hyvin varustetun tavaratalon herkkuosastolla, niin kannattaa tarttua tilaisuuteen. En sano varmuudella, ettette kadu, mutta pidän sitä sangen epätodennäköisenä.
Siinä kaikki. Hyvää jatkoa.
Ja siltä varalta että oikeasti luit tänne asti: hyvää joulua.
---------------
If anyone reading this gets a chance to buy these oils, I definitely recommend them. I have no idea how widely they are distributed, but if you get lucky and find them on a trip or at a well stocked delicatessen, do use the opportunity. I'm not absolutely certain you won't regret it, but I view that as a rather unlikely outcome.
That is all. Good night.
And in case you actually read this far: Merry Christmas.